Pressopannu

Me suomalaiset juomme paljon kahvia. Kahvitottumuksemme piiriin kuuluu yleensä se muovinen 20 euron kulahtanut keitin, jonka lämpövastuksiin on palanut rasva kiinni 90 -luvun lopulta lähtien, tai sitten se työpaikan "vähän parempi" Moccamaster jonka kahvin kuvittelemme olevan paljon parempaa, jota se todellisuudessa uutena on ollutkin puhtaiden lasiputkien- ja metalliosien vuoksi.

Kuvassa toimituksen MoccaMaster

Monesti juuri nuo lasiputket nousevat Moccamasterin suureksi eduksi kun puhutaan kuluttajien kahvinkeittimistä. Mutta mitä jos muovi ei missään vaiheessa koskettaisi kahviasi? Mitä jos kahvisi olisi valmistettu lasisessa astiassa?

Parempaa kahvia varten on olemassa kalliin MoccaMasterin sijasta edullinen lasinen pressopannu.

Kuvassa paljon miellyttävämpi pressopannu

Kahvinkeitto on vaihe-vaiheelta hyvin yksinkertaista:

Ensimmäiseksi mitataan kahvin määrä. Kahvilaatuna on suositeltavaa käyttää mitä tahansa pressopannulle merkittyä kahvilaatua, mutta sen puutteessa tavallinen pannukahvikin kelpaa. Suodatinkahvin hienojakoisuus saattaa tukkeuttaa männän siivilän, ja jättää paljon puruja sinne väliin niin että männän painamisesta tulee raskaampaa, sekä purut saattavat myöhemmin alkaa maistua pahemmalle. Vettä tulee n. 1.25dl per mittalusikallinen mutta keittäessämme täyden pannullisen, laitamme kahvia yleensä noin 2-3cm kerroksen pannun pohjalle.

Kahvinpurut mitattuna pannuun

Seuraavaksi lisätään vesi. Työpaikalla keitämme vedenkeittimellä yleensä veden, mutta kotona lämmitän pressopannun veden suoraan kiehuvaksi liedellä, jotta juurikin vältyttäisiin siltä "muovin kosketukselta" kahvin seassa. Tämän vuoksi pressopannuissa onkin metalliset jalat, jotta se lämpenisi tasaisesti reunoiltakin pannua kuumennettaessa.

Veden voi lisätä joko kylmänä ja nostaa pannu liedelle,

tai valmiiksikeitettynä.

Kun vesi on kevyesti kiehahtanut, nostetaan pannu pois liedeltä ja laitetaan kansi päälle mäntä ylhäällä (ks. alempi kuva). Sitten kahvia haudutellaan n. 3-5 minuuttia riippuen siitä kuinka vahvaa siitä halutaan. 

Kansi mäntä ylhäällä

Mäntää painetaan hitaasti alas, ja kahvinpurut painuvat sen

alapuolella pohjalle, jättäen mitä pehmeimmän aromin juomaan.

Kun mäntä painetaan alas, suosittelemme todellakin että teet sen hitaasti. Käytän itse männän painamiseen n. 45sek-1min, ja siinä kahvin kitkeryydessä (tai oikeastaan sen puuttumisessa) on huomattava ero siihen, kuin että mäntä painettaisiin alas kymmeneen sekuntiin.

Valmis kahvi

Sitten kahvi on valmis tarjoiltavaksi! Pressopannulle ominaista kahvissa on se, että se on lähes kalkitonta (riippuen otatko veden hanasta vai keitätkö lähdeveteen), sekä lopputuotteen kitkerättömyys, ja pehmeä, ominainen maku.

Pressopannulla onnistuu myös teen keittäminen yhtä vaivattomasti, ja sitä on käytetty paljolti myös perinteisen teepannun sijaisena.

Pressopannu on täysin konepestävä, ja käytön jälkeen kannattaa heti tyhjentää purut biojätteisiin, esim. ruokalusikkaa apuna käyttäen, jonka jälkeen pannun voi laittaa likoamaan. Täten pannu- tai sen osat eivät pääse kalkkeutumaan toisin kuin kahvinkeittimen putkistot, jotka puhdistetaan etikkaliemellä yleensä useamman kuukauden käytön jälkeen (jos silloinkaan).

Pressopannuja saa monessa eri hintaluokassa, lähtien kymmenestä eurosta lähemmäs sataa euroa. Kuvissa esiintynyt pressopannu oli alle 20e, ja tuon hinnan molemmin puolin olen pannuja nähnyt myytävänä.

Kuvissa oleva pressopannu on ostettu Helsingin Sokoksen myymälästä (ks. alempi linkki):

Sokos

Muita pannuja tarjoavia verkkokauppoja (tuote löytyy linkin takaa):

Verkkokauppa
Clas Ohlson
Prisma
Keittiöväline.fi

Pannuja löytyy laajalti eri kokoisina- ja hintaisina hyvin varustelluista tavarataloista- ja marketeista.

Jos joku jäi epäselväksi tai herätti kysymyksiä lukijassa, niin kommentteihin voi jättää kysymyksiä mistä vaan artikkeliin liittyvästä osasta, ja pyrimme vastaamaan vuorokauden sisällä.